Marriott's Village Paris

 Meidän home away from home. Tänne on niin helppo ja ihana tulla. Lontoon rotankolon jälkeen vanha tuttu vaaleanpunainen talomme oli taivas.

Hiukan vilpoista on aina talvisaikaan, kun alakerrassa on kylmät kivilattiat ja ikkunat on yksinkertaisia. Mutta tämä toki tiedettiin ja osattiin varautua.

Koska matkustimme halpalennolla, en suostunut siihen, että Airin Ryan riistää minua matkalaukkujen maksuissa. Ja koska suunnitelma oli tulla junalla, ei huvittanut raahata matkalaukkuja, joten postitimme osan tarpeista suoraan Marriott'siin. Tämäkin järjestely toimi hienosti.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joukkoliikenne

Kuva
Joukkoliikenne Lontoossa toimi meille hienosti. Bussin ulkopuolella on invanappi, jota painamalla saa kuljettamaan huudattamaan sireeniä ja avaamaan rampin, josta pääsee kätevästi bussiin. Vain minä maksoin ja sekin onnistui lähimaksulla, joten helppoakin helpompaa. Google maps tuntee bussit, reitit ja aikataulut.  Eurostar oli myös kaikista ihmismassoistaan huolimatta positiivinen kokemus. Invalidit matkustavat rahvaan hinnalla business-luokassa ja jo loungesta alkaen ylellisyys näkyi. Koska paastoan, en ahminut ilmaisleivonnaisia, mutta join muutaman kupin rose lemonade -teetä, joka oli taivaallista. Pikkuisia, lasisia marmeladipurkkeja teki mieli kahmia taskuun, mutta pitäydyin. Ja sitä paitsi taskuissa oli jo riistomajoituksen minikokoiset suihkugeelit, jotka keräsin mukaan saadakseni edes hiukan lisää vastinetta punnilleni. Pelkään, että tällä pihistyksellä kompensointi jäi muutamaan penceen, mutta periaatteesta pihinä pihistin!   
Lue lisää

La Defensen joulutori

Kuva
 Pitkän ja hyvin nukutun yön lähdimme vähän laiskasti liikkeelle ja mikäpä siinä, lomalla kun ollaan. Bussilla Chessyn asemalle ja sieltä Navigo-passeihin viikon latinki ja ei kun junaan! Hiukan jaksoi naurattaa Starbucksin kahvimukien nimeämiset. Helmistä tuli Salome ja Onnista Honey.  Ajoimme suoraan La Defensen liikekaupunginosaan, jonka Grande Archen ympärillä kromi, lasi ja teräs kiilsi auringossa. Uskomaton maisemanmuutos keskustan arkkitehtuuriin nähden. Nykyaikaisen riemukaaren edessä oli joulutori. Pikkuisissa mökeissä oli monenlaista myytävää. Nougat tuntui olevan perinneherkku, joten hankimme sitä. Kauppias oli niin hauska vekkuli, etten kysynyt hintaakaan. Olisi kyllä pitänyt... Mutta joulu on kerran vuodessa vaan. Jouluisista tunnelmista yritimme siirtyä vanhalle Riemukaarelle, mutta juna-aseman hissi oli remontissa. Olisimme päässeet liukuportaissa ylös, mutta alas ei olisi ollut uskallusta yrittää, joten hyppäsimme takaisin junaan ja ajoimme Chessyyn. Epäonneksemme myös
Lue lisää